|
Yhteenveto
|
Työpaikan riskien arviointi ei varmaan ollut ensimmäinen asia, jota ajattelit yritystä perustaessasi. Silti se kuuluu jokaisen työnantajan vastuisiin.
Ajatus sen takana on lopulta hyvin käytännöllinen: tunnistetaan, mikä työssä voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa, arvioidaan riskien merkitys ja tehdään tarvittavat muutokset ennen kuin jotain ehtii tapahtua.
Työsuojelun tavoitteena on varmistaa, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja terveellisesti. Työnantajan pitää selvittää riittävän järjestelmällisesti työstä, työajoista, työtiloista, työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät.
Jos riskiä ei voida poistaa kokonaan, pitää arvioida, kuinka merkittävä se on työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden kannalta.
Käytännössä arvioinnissa tarkastellaan sekä fyysistä työympäristöä että työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä.
Ergonomia: työasennot, työpisteet, näytöt ja työvälineet
Sisäympäristö: ilmanlaatu, lämpötila, valaistus ja melu
Paloturvallisuus ja hätätilanteet: poistumistiet, alkusammutuskalusto ja toiminta hätätilanteissa
Järjestys ja turvallinen liikkuminen: kulkuväylät, siisteys ja työtilojen turvallisuus
Koneet, työvälineet ja vaaralliset aineet: niiden turvallinen käyttö, säilytys ja tarvittavat suojaustoimenpiteet
Työmäärä ja työn hallinta: Onko työmäärä kohtuullinen? Onko jollakin jatkuva riski kuormittua liikaa?
Työyhteisön toimivuus: konfliktit, epäasiallinen kohtelu, häirintä ja puutteet yhteistyössä
Johtaminen ja työn selkeys: tietävätkö ihmiset, mitä heiltä odotetaan ja mistä he saavat tarvittaessa tukea?
Työn sisältö ja vastuut: aiheuttavatko esimerkiksi jatkuvat keskeytykset, epäselvät vastuut tai työn vaatimukset haitallista kuormitusta?
Vaikutusmahdollisuudet ja tiedonkulku: saavatko työntekijät työnsä kannalta tarvittavat tiedot ja voivatko he vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin?
Vastuu vaarojen selvittämisestä ja riskien arvioinnista on työnantajalla.
Sitä ei kuitenkaan kannata tehdä yksin työpöydän ääressä. Työntekijät tuntevat oman työnsä arjen ja sen ongelmakohdat usein parhaiten, joten heidän kokemuksiaan kannattaa hyödyntää arvioinnissa.
Jos työpaikalla on työsuojeluvaltuutettu tai työsuojelutoimikunta, heillä on luonteva rooli työympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden kehittämisessä.
Tarvittaessa arvioinnissa voidaan käyttää myös ulkopuolista asiantuntemusta, kuten työterveyshuoltoa.
Jotkin riskit ovat helppoja nähdä. Liukas lattia huomataan yleensä nopeasti. Jatkuvaa keskeytysten määrää, yksin työskentelyn kuormitusta tai uuden järjestelmän aiheuttamaa stressiä voi olla paljon vaikeampi havaita.
Siksi arvioinnissa kannattaa katsoa myös ilmeisimpien riskien ulkopuolelle.
Työturvallisuuslakia sovelletaan myös kotona ja muualla tehtävään etätyöhön, vaikka työnantajan mahdollisuudet valvoa työolosuhteita ovat siellä rajallisemmat.
Etätyössä kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi ergonomiaan, työvälineisiin, työaikoihin, palautumiseen ja psykososiaaliseen kuormitukseen.
Yksintyöskentelyyn voi liittyä turvallisuusriskejä erityisesti silloin, jos työssä on tapaturman, väkivallan tai muun vaaratilanteen mahdollisuus eikä apua ole nopeasti saatavilla.
Myös sosiaalinen eristäytyminen ja tuen puute voivat lisätä työn kuormittavuutta. Riskit riippuvat aina työn luonteesta, joten ne pitää arvioida työpaikkakohtaisesti.
Turvallinen työ kuuluu kaikille.
Määräaikaiset, kesätyöntekijät ja vuokratyöntekijät voivat olla erityisen alttiita riskeille, jos työpaikan toimintatavat, työvälineet tai vaaratekijät eivät ole heille vielä tuttuja.
Siksi perehdytys, selkeät ohjeet ja turvallisten työtapojen varmistaminen ovat erityisen tärkeitä.
Uusi teknologia voi helpottaa työtä, mutta samalla se voi muuttaa työn sisältöä, työtahtia ja työntekijöihin kohdistuvia vaatimuksia.
Kun käyttöön otetaan uusia järjestelmiä tai tekoälyä hyödyntäviä työkaluja, kannattaa arvioida myös niiden vaikutuksia työn kuormittavuuteen, osaamisvaatimuksiin, työn hallinnan tunteeseen ja työprosesseihin.
Jos työn tekemisen tapa muuttuu olennaisesti, myös riskien arviointia on syytä päivittää.
Riskien arvioinnin pitää olla aidosti käyttökelpoinen, ei vain dokumentti, joka tehdään kerran ja unohdetaan kansioon.
Kirjaa ainakin:
Mitä työtehtäviä, työympäristöjä ja riskejä arvioitiin
Mitä haitta- ja vaaratekijöitä havaittiin
Kuinka merkittäviksi riskit arvioitiin
Mitä toimenpiteitä tarvitaan
Kuka vastaa toimenpiteistä
Milloin niiden toteutuminen tarkistetaan
Tärkeintä on, että havainnot johtavat tarvittaessa toimintaan.
Jos riskien arvioinnissa esimerkiksi huomataan, että tietty työvaihe aiheuttaa jatkuvasti vaaratilanteita tai henkilöstö kuormittuu samalla tavalla vuodesta toiseen, pelkkä asian kirjaaminen ei vielä ratkaise ongelmaa.