|
Yhteenveto
|
Suuri osa työntekijöistä ei ole tyytyväinen perehdytykseensä. tarkkaan ottaen 74 %. Eikä siinä vielä kaikki. 54 % sanoo, että se painottui liikaa hallinnollisiin tehtäviin. Mitä tämä kertoo? Onko perehdytys mennyt liian pitkälle? Sitä on syytä pohtia.
Uuden työpaikan aloittaminen on jännittävää ja usein myös kuormittavaa. Ainakin omasta mielestäni. Kun siihen lisätään vielä moni 40-sivuinen käsikirja, joka pitäisi omaksua ensimmäisen viikon aikana, kokonaisuus alkaa helposti tuntua raskaalta. Niin raskaalta, että se alkaa muistuttaa koulun läksyjä.
Eikä se jää siihen. Sen lisäksi tulee loputon määrä tutustumistilaisuuksia, esittelykierroksia ja – ehkä kaikkein vähiten kiinnostavat – hallinnolliset tehtävät. Tunnen hien nousevan otsalle jo tätä kirjoittaessa. Tarkoittaako tämä, että olemme oikeasti menneet liian pitkälle? No, mahdollisesti.
Mutta kulttuuriin on helpompi päästä sisään, kun tutustuu niihin, joiden kanssa viettää suurimman osan ajastaan. Ainakin minä ajattelen niin. Tutkimukset osoittavat myös, että suomalaiset työntekijät odottavat pääsevänsä nopeasti mukaan kulttuuriin ja töihin.
Jos on totta, että suurin osa suomalaisista haluaa päästä nopeasti sisään työkulttuuriin ja tulla tuottavaksi työntekijäksi, täytyy laajan perehdytyksen olla hyvä asia. Vai onko? En pidä sitä huonona ajatuksena, mutta kuten kaikessa muussakin, se on tehtävä kohtuudella.
Uskon, että perehdytysohjelman kannattaa pysyä melko laajana, mutta jakautua pidemmälle ajalle. Silloin uusi työntekijä saa hyvän johdatuksen uuteen työpaikkaan ilman, että kokonaisuus tuntuu täysin ylivoimaiselta. Uuden työn aloittaminen on jo itsessään tarpeeksi kuormittavaa.
Perehdytystä ei myöskään tarvitse aloittaa vasta ensimmäisenä työpäivänä. Myös preboarding-vaihe on tärkeä. Sillä tarkoitetaan aikaa ennen uuden työn alkamista. Jo silloin uusi työntekijä voi alkaa tutustua tuleviin kollegoihinsa ja erityisesti omaan tiimiinsä. Tämä voi helpottaa ensimmäisen viikon painetta ja tehdä aloituksesta sujuvamman.
Tarkistuslista helpottaa myös työtä, sekä uudelle työntekijälle että rekrytoijalle. Onhan helpompi pitää asiat hallinnassa, kun on lista siitä, mitä pitää tehdä.
Yhteenvetona: laaja perehdytysprosessi voi olla hyvä asia, kunhan sitä ei yritetä toteuttaa liikaa kerralla. Jaa se pidemmälle ajalle, pidä kokonaisuus hallittavana ja anna uudelle työntekijälle mahdollisuus tutustua kollegoihin, työtehtäviin ja rutiineihin rauhassa. Perehdytys ei ole tehtävä, joka valmistuu kahdessa viikossa. Onnistunut perehdytys kestää usein vähintään koeajan verran ja voi hyvin jatkua pidempäänkin. Epäviralliset seurantakeskustelut ovat tärkeä osa perehdytystä, ja niiden on hyvä jatkua koko ensimmäisen vuoden ajan. Tee siis perehdytyksestä kattava, mutta anna sille aikaa – älä kuormita uutta työntekijää loputtomilla tehtävälistoilla, joiden odotetaan valmistuvan jo ensimmäisen kuukauden aikana.