Huma pohtii: Onko HR-data uusi kilpailuetu?

Lähes jokainen yritys kerää henkilöstöön liittyvää tietoa. Silti vain harva hyödyntää sitä täysimääräisesti päätöksenteossa, johtamisessa tai työyhteisön kehittämisessä.

Siksi päätimme pohtia yhtä yksinkertaista kysymystä: voisiko HR-data olla yksi organisaation alihyödynnetyimmistä kilpailueduista?

Parhaat kilpailuedut eivät aina vaadi uusia investointeja tai suuria strategiamuutoksia. Joskus ne löytyvät lähempää kuin uskotkaan.

Lähes jokainen organisaatio kerää henkilöstöön liittyvää tietoa päivittäin. Silti monessa yrityksessä data jää hajalleen järjestelmiin, raportteihin ja taulukoihin ilman, että sitä hyödynnetään täysimääräisesti.

Entä jos osa vastauksista liiketoiminnan kehittämiseen löytyy jo HR-järjestelmässänne? 

Mitä HR-data oikeastaan on?

Yksinkertaisesti sanottuna HR-data on kaikkea työntekijöihin liittyvää tietoa, jota organisaatiossa kerätään ja ylläpidetään.

Se voi sisältää esimerkiksi työsuhdetietoja, osaamisia, koulutuksia, tavoitteita, kehityskeskusteluja, suoritusarviointeja, poissaoloja sekä henkilöstökyselyiden tuloksia.

Yksittäiset tiedot eivät vielä kerro kovin paljon. Arvo syntyy siitä, että tietoa tarkastellaan kokonaisuutena ja hyödynnetään päätöksenteon tukena.

Miten HR-data voi luoda kilpailuetua? 

Perusajatus on yksinkertainen: mitä paremmin ymmärrät organisaatiotasi, sitä parempia päätöksiä pystyt tekemään.

Otetaan esimerkiksi henkilöstökyselyt.

Ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, mikä työarjessa toimii hyvin ja missä on kehittämisen varaa. Kun palautetta myös hyödynnetään aktiivisesti, vaikutukset näkyvät usein työtyytyväisyydessä, sitoutumisessa ja lopulta myös tuloksissa.

Mutta pelkkä data ei yksin ratkaise mitään.

Työympäristö ei ole samanlainen kokemus kaikille. Se, mikä motivoi yhtä työntekijää, voi olla toiselle yhdentekevää. Siksi henkilöstökyselyiden rinnalla tarvitaan laadukkaita kehityskeskusteluja, jatkuvaa palautetta ja kulttuuria, jossa ihmiset uskaltavat kertoa aidosti ajatuksistaan.

Parhaat oivallukset syntyvätkin silloin, kun data ja ihmisten kokemukset tukevat toisiaan.

Mitä tästä kannattaa ottaa mukaan käytäntöön?

Henkilöstödataa ei kannata kerätä vain keräämisen vuoksi. Sen tarkoitus on auttaa tekemään parempia päätöksiä.

Jos henkilöstökyselyissä nousee esiin toistuvia teemoja, niihin kannattaa tarttua. Kun työntekijät näkevät, että palautetta kuunnellaan ja sen pohjalta tehdään muutoksia, luottamus vahvistuu ja osallistuminen kasvaa.

Samaan aikaan on hyvä muistaa, että yksi ratkaisu ei sovi kaikille.

Vaikka datasta löytyy organisaatiotason trendejä, ihmiset kokevat työnsä eri tavoin. Siksi parhaat tulokset syntyvät yleensä silloin, kun yhteiset toimintamallit yhdistyvät joustavuuteen. Organisaatiolla voi olla selkeät pelisäännöt ja tavoitteet, mutta työntekijöille kannattaa jättää tilaa löytää omat tapansa tehdä työnsä hyvin.

HR-datan suurin arvo ei ole yksittäisissä numeroissa tai raporteissa. Se on siinä, että se auttaa ymmärtämään organisaatiota paremmin ja tekemään päätöksiä, jotka tukevat sekä liiketoimintaa että ihmisiä.

Usein kysytyt kysymykset