Vuonna 2023 yli 100 000 suomalaista oli pitkällä sairauslomalla mielenterveyssyistä, ja niistä aiheutui arviolta 5,8 miljoonaa menetettyä työpäivää – vastaten lähes 26 000 henkilötyövuotta.
Kysymys kuuluu: mitä työnantajat voivat tehdä ennaltaehkäistäkseen tilanteen pahenemisen?
Onko sairauspoissaoloista tullut uusi normi?
Kelan mukaan yli kolmannes kaikista sairauspäivärahoista maksetaan mielenterveysperustein. Työelämässä uupumus, ahdistus ja ahdistuneisuushäiriöt näkyvät tilastoissa selvästi – etenkin 25–34-vuotiaiden keskuudessa.
Samaan aikaan Kunta-alalla sairauspoissaoloja oli keskimäärin 16,4 päivää työntekijää kohden, ja alle 30-vuotiaat kuntatyöntekijät ylittävät poissaolomäärissä jopa yli 50-vuotiaat.
Nämä luvut haastavat organisaatiot pohtimaan: onko kyse yksilön ongelmasta – vai onko työympäristössä jotain, mitä voidaan korjata?
Mitä suomalainen työnantaja voi tehdä?
- Tunnetko omat luvut? Tieto on pohja toimille. Seuraa poissaolojen määrää, kestoja ja toistuvuutta – segmentoi tiedot tiimeittäin, iän tai diagnoosien mukaan.
– Esimerkiksi StatFinin mukaan vuonna 2022 yli 7 % palkansaajista oli viikoittain poissa sairauden vuoksi, useimmiten 1–2 päivän ajan. - Keskustele rakentavasti poissaoloista. Poissaoloseuranta ei saa olla kontrollointia, vaan vuorovaikutteinen ja luottamuksellinen keskustelu – Pohdi kevennettyjä työjärjestelyjä, työaikojen joustoa tai paluupolkuja – tukien työkyvyn palautumista, ei vain odottaen sitä.
- Panosta työolosuhteisiin ja ergonomiaan. Myös toimistotyössä väärät asennot ja staattisuus ovat riskejä. Tarjoa työkaluja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen – niin toimistolla kuin etätyössä – Esimerkiksi TULE-vaivat (tuki- ja liikuntaelimistöön paikantuva oiretuntemus) ovat toiseksi yleisin sairauspoissaolojen syy heti mielenterveyden jälkeen.
- Rakenna kulttuuria, joka ehkäisee, ei vain reagoi. Luottamus, avoimuus ja yhteisöllisyys ovat tehokkaampia kuin yksittäiset kampanjat. Tee psyykkinen turvallisuus osaksi johtamista – Työterveyslaitoksen mukaan mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla, missä kuormitus ja epäselvät roolit ovat yleisiä.
Mikä aiheuttaa sairauspoissaoloja Suomessa?
- Psyykkinen kuormitus – työpaineet, epävarmuus, jatkuva kiire
- Fyysiset oireet – selkävaivat, niska-hartiaongelmat, tuki- ja liikuntaelinten vaivat
- Työkuorman epätasapaino – resurssien ja vaatimusten ristiriita
- Yhteisön ja tuen puute – tunne, ettei ole osa porukkaa tai ettei oma työ merkitse
- Esihenkilötyön laatu – ratkaisee usein sen, palaako työntekijä töihin vai ei
Lopuksi: ennaltaehkäisy on kulttuuriteko
Sairauspoissaolojen ehkäisy ei ole enää vain HR:n tehtävä – se on koko organisaation yhteinen haaste ja mahdollisuus.
Suomalaiset yritykset voivat vaikuttaa työkykyyn aidosti: tarjoamalla tukea, lisäämällä työelämän ennakoitavuutta ja kehittämällä johtamiskulttuuria.
